Totuus, iholle kirjoitettu


Kuluneen vuoden aikana olen kertonut tarinaani hoitajalleni psykiatrian poliklinikalla, ja purkanut sen solmuvyyhtejä hänen kanssaan. Olen kertonut tarinaani juuri siitä näkökulmasta, joka on ainoa oikea totuus. Ei kukaan muu voisi mitenkään sanoittaa sitä elämäntarinaa, joka minussa asuu. Ei niitä askelia, joita olen kulkenut. Olen sanoittanut hänelle itseäni, kertomalla ajatuksistani, tunteistani ja kokemuksistani. Niistä, jotka ovat minun kohdallani totta. Niin totta, ettei kukaan voisi niistä paremmin kertoa kuin minä itse.

Hiljattain, eräällä tapaamiskerrallamme sivusimme tätä aihetta. Sitä, että miten ihmeessä vaikkapa kukaan lääkäri tai hoitaja voisikaan kertoa totuutta minusta. Potilaistaan ylipäätään. Kuka voisikaan sataprosenttisella varmuudella lopulta sanoa heistä minkäänlaista absoluuttisen totuuden sanaa. Totuus on kirjoitettu ihmisen iholle ja sen alle. Ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Totuuden hahmottaminen itsestä voi olla mitä haasteellisinta ihmiselle itselleenkin, puhumattakaan siitä, että sen tekisi joku toinen hänen puolestaan. Sitä ei yksinkertaisesti voi tehdä, sillä kukaan ei mahdu toisen ihmisen mielen sisään, eikä kulkemaan sitä polkua mitä toinen ihminen kulkee kaikkine ajatuksineen, tunteineen ja kokemuksineen.

Tämä kulunut vuosi on ollut minulle hyvin pitkälti tutustumista totuuteen omasta itsestäni ja omasta tarinastani. Olen tarvinnut tähän tutustumiseen ymmärtäviä ihmispeilejä, jotka eivät ole lainkaan arvostelleet tai vääristäneet sitä totuutta, mikä minusta hiljalleen on avautunut. Pala palalta. Oman elämäntarinan sanoitus totuudellisesti on kiehtovaa. Se havahduttaa ihmisen täydelliseen rehellisyyteen omalle itselleen. Ja mitä syvemmälle tähän totuuteen alkaa pureutua, sitä rohkeammin kykenee pitämään siitä kiinni ja seisomaan tarinansa takana.

Kirjoitin eilen viiden sivun kiteytyksen koko 44 vuoden elämänmatkastani ja 15 vuoden sairauskaarestani. Olin ylpeä tästä suorituksestani, mutta ennen kaikkea siitä, että sain vahvasti tuntea kirjoittavani viisi sivua puhdasta totuutta itsestäni. Ei kukaan, ei ainutkaan ihminen voisi tuomita tarinaani vääräksi. Kukaan ei voi tuomita toisen ihmisen kokemuksia vääriksi. Tulen jakamaan tämän kyseisen tarinani ennen pitkää kokemusasiantuntijakoulutukseeni liittyen, jonka jälkeen mahdollisesti myös muillakin tahoilla. Tarinani saattaa herättää keskustelua, ehkä kriittisiä ajatuksiakin hoitavan tahon puolelta, mutta väärin tarinani ei kuitenkaan ole. Se on minun tarinani. Ikiomani, johon minulla on kaikki oikeudet.

Totuus omasta elämänmatkastani ja omasta sairauskaarestani on hahmottunut itselleni kirkkaaksi. Se tuntuu myös elävältä sykkeeltä minussa, jonka voima vain vahvistuu vahvistumistaan. Mitä paremmin ihminen luottaa siihen totuuteen, joka on kirjoitettu ajatus-, tunne- ja kokemusjälkinä sekä iholle että sen alle, sitä rohkeammaksi ja ryhdikkäämmäksi hän voi kasvaa. Kokemusta omasta itsestä ja tarinastaan ei tarvitse edes puolustaa. Niin totta tuo oma tarina on.   

"Everyone has the right to tell the truth about her own life."

~Ellen Bass~

Kommentit

Viikon luetuimmat

Tätä päivää minun ei pitänyt nähdä

Elefantin paino

Ei sittenkään ainuttakaan psykoosia

Äärirajakokemuksesta kahleettomuuteen

Rakas, rakas lääkärinlausunto

Ylitin mustimman virtani